Perus­oikeuksia ei pidä purkaa perus­teet­tomasti

Hallitus aikoo avata perustuslain 10. pykälän torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyseinen pykälä turvaa oikeuden yksityiselämään, kunniaan, kotirauhaan, sekä kirje- ja viestisalaisuuteen. Nämä oikeudet ovat demokratian kulmakiviä, jotka suojaavat kansalaisia valtion mielivallalta ja vallan väärinkäytöltä. Tällainen kehitys ei kuulu avoimeen demokratiaan, vaan muistuttaa autoritaaristen valtioiden valvontatoimia. 

Yksi uudistuksen tärkeimmistä ja vaarallisimmista muutoksista on yksityisyyden suojan murtaminen ilman tapauskohtaisia perusteluja. Toisin sanoen poliisi voisi halutessaan käyttää tiedustelumenetelmiä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden lähellä olevia yksilöitä kohtaan, vaikka yksilö itse ei olisi rikoksesta epäiltynä. Rajauksista huolimatta tämä mahdollistaa perusteettoman massavalvonnan, sillä yksilöityä epäilyä tai korkeaa todistustaakkaa ei enää vaadita.

Oikeus yksityiselämään ja viestisalaisuus ovat demokratian kulmakiviä.

Vaarallista on, että uudistus laajentaa tiedustelulainsäädännön soveltamista rikollisuuden torjuntaan. Kuten eduskunnan oikeusasiamieskin lausui, näitä menetelmiä ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen. Dystooppinen esimerkki tästä nähtiin elokuvassa The Dark Knight (2008), kun Batman muutti kaikkien Gothamin asukkaiden puhelimet mikrofoneiksi Jokerin löytämiseksi.

Tämän lisäksi kannattaa miettiä sitä, millaisia hyötyjä tällä perusoikeuksien murtamisella saataisiin. Vähän aikaa sitten paljastettiin maailmanlaajuinen poliisien yhteinen operaatio, jossa myytiin rikollisille salattuja puhelimia, jotka tosiasiallisesti olivat FBIn tekemiä. Onko uskottavaa, että järjestäytyneet rikolliset käyttävät asioidensa hoitamiseen salaamattomia puheluita, joita poliisi voisi kuunnella?

Perusoikeuksiin koskiessa tulee miettiä tarkoin ovatko hyödyt sen arvoisia.

Uudistus muistuttaa EUn CSAM-asetusehdotusta (eli ehdotusta asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi verkossa), jossa todellisia ongelmia lähdettiin ratkomaan tehottomilla ja riskialttiilla keinoilla. Keinoilla, joiden seurauksia joko vähätellään tai ei ymmärretä. 

Erityisen kyseenalaista on, että laki aiotaan säätää kiireellisenä ilman tavanomaista kahden vaalikauden käsittelyä. Perustuslain muuttamisen kiireellisenä pitäisi olla poikkeuksellista ja hyvin perusteltua. Muussa tapauksessa on tärkeää, että kansa pystyy vaaliuurnilla kertomaan mielipiteensä asiasta.

Haluammeko todella ottaa tällaisen harppauksen kohti valvontayhteiskuntaa ilman asiaan kuuluvaa kansalaiskeskustelua?

Muita kirjoituksia

• 

  Passien bio­metristen tunnisteiden käyttöä ei pidä laajentaa

  Kun sormenjäljet tuotiin passeihin, luotiin Suomessa sähköinen rekisteri johon ne tallennetaan. Sen piti olla vain henkilöllisyyden todistamista varten, mutta nyt hallitus suunnittelee antavansa poliisille pääsyn sinne.

• 

  Kuka päättää mistä puhumme?

  Olemmeko valmiita siihen, että keskusteluamme ohjaavat ulkomaiset suur­yritykset? Ei ole mitään takeita siitä, että algoritmeja ei käytettäisi tarkoituksellisesti.

• 

  Län­si­­ra­ta-pää­tös nos­ti e­siin on­gel­mia Kirk­ko­num­men pit­kä­­jän­tei­ses­sä stra­te­gi­ses­sa ke­hit­tä­mi­ses­sä

  Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.

• 

  Sivistyksen talo Lyyra avaa uusia mahdollisuuksia ja näyttää suuntaa Kirkkonummen tulevaisuudelle

  Kirkkonummen keskustan remontti, jossa rakentuu Fyyrin, Lyyran ja Rovastinpuiston muodostama sivistyksen keskittymä, luo kuntaan edellytyksiä kasvulle vuosikymmeniksi.