Luulo ei ole tiedon väärti – tieto vs. luulo

Kunnan yhteiset rahat pitää käyttää tietoon perustuen, ei luulojen varassa — haasta ehdokkaita kertomaan, mihin heidän väitteensä perustuvat. Kuntavaalien lähestyessä on alkanut näkyä, ja tulee vielä näkymään, mitä erilaisimpia ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä Kirkkonummella tulisi tehdä. Erilaisten ideoiden esille tuominen, ja niistä parhaiden valinta, onkin demokratian ja monipuoluejärjestelmän hienoimpia puolia. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että kunnassa päätetään yhteisten rahojen käyttämisestä yhteisen edun hyväksi. Silloin on ensisijaisen tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon eivätkö luuloihin.

Mitä kuntapäättäjän pitää tietää?

Kuntavaaleja ajatellen on hyvä pitää mielessä muutama tiedonjyvänen. Kuten se, että kunnissa ei päätetä opetussuunnitelmasta. Tai että opettajat ovat korkeasti koulutettuja alansa ammattilaisia. Kuten ovat myös varhaiskasvatuksen opettajat. Hyvä on pitää myös mielessä, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja opetuksella pystytään kuromaan kotiolojen eroja umpeen. Tai yksi lempitiedoistani, että panostukset kirjastoihin vaikuttavat suoraan lukutaidon kehitykseen .

Tietoa on myös se, että monet kuntien tehtävistä ovat lakisääteisiä, kuten varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäminen. Tämän seurauksena kuntien valtiolta saamiin tukiin tehdyt leikkaukset näkyvät ensisijaisesti muualla, kuten kirjastoissa, ulkoilupaikoissa ja kulttuurissa. Siihen liittyy myös tieto siitä, että lakisääteistä pienemmät ryhmäkoot, niin päiväkodeissa kuin kouluissa, edistävät oppimista, mutta maksavat enemmän. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että Espoossa ja Helsingissä valtavat päiväkodit ja suuret opetusryhmät suututtavat monia.

Hyvä tiedonjyvänen on myös, että kunnat hyötyvät rahallisesti ilmastotavoitteidensa noudattamisesta. Kuntarahoitus, jolta kunnat saavat lainaa, tarjoaa edullisempaa lainaa kunnille, jotka vähentävät päästöjään. Toinen menoihin liittyvä tiedonjyvä on, että liikkumattomuus ja nuorten mielenterveysongelmat maksavat yhteiskunnalle vuosittain miljardeja euroja , syrjäytymisestä puhumattakaan.

Miksi tieto on parempi päätöspohja kuin luulo?

Erilaisten tiedonjyvien luettelua voisi jatkaa pitkään, mutta olennaista asiassa on, että suurimmasta osasta asioista tietoa on kyllä saatavilla. Kyse onkin siitä, ottaako asioista selvää. Ja uskooko selvinnyttä tietoa. Kun kyse on rahasta, erityisesti yhteisistä rahasta, se olisi toivottavaa. Niillä rahoilla nimittäin ratkotaan meidän kaikkien arkeen vaikuttavia asioita.

Olen kirjoittanut faktoihin perustuvasta päätöksenteosta: Länsirata-äänestyksestäni sekä koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä .

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 12.2.2025.