Suomi on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista pilvipalveluista — ja koska USA ei ole enää luotettava kumppani, digitaalinen itsenäisyys on välttämätön turvallisuuskysymys. Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus ovat politiikassamme keskeisiä termejä – paitsi digitaalisessa maailmassa. Vaikka yhteiskuntamme toiminta riippuu yhä enemmän ulkomaisista ohjelmistoista ja pilvipalveluista, emme ole riittävästi varautuneet niiden äkilliseen loppumiseen. Suurimman osan näistä palveluista tuottaja, Yhdysvallat, ei ole enää luotettava kumppani. Sen piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja arvaamaton voimapolitiikka koskevat myös digitaalisia palveluita.
Miksi digitaalinen huoltovarmuus on tärkeää?
Valtiovarainministeriön muistion mukaan merkittävä osa julkishallinnon digitaalisista palveluista nojaa juuri näihin yhdysvaltalaisiin alustoihin – Amazoniin, Microsoftiin, Googleen ja Oracleen. Muistiossa todetaan myös suoraan, että näiden palveluiden estyminen voisi johtaa kriittisten järjestelmien käyttökatkoksiin ja viranomaistoiminnan lamaantumiseen. Silti toimenpiteiksi ehdotetaan lähinnä kartoituksia ja suosituksia. Esimerkiksi aiemmin käynnistetty Turvasatama-konsepti pysähtyi asiakkaiden kiinnostuksen ja rahoituksen puutteeseen.
Vaikka digitaalisen itsenäisyyden saavuttaminen ei ole helppoa, se on välttämätöntä.
Digitaalinen itsenäisyys ei ole utopiaa, vaan konkreettinen tavoite, joka vaatii investointeja kotimaiseen ja eurooppalaiseen digitaaliseen infrastruktuuriin sekä avoimen lähdekoodin käyttöön. Esimerkiksi Saksa ja Viro ovat jo panostamassa järjestelmällisesti digitaaliseen suvereniteettiin. Suomella on pitkä historia ja laaja osaaminen digitaalisten palveluiden tuotannossa. Markkinoilla on kysyntää eurooppalaisille vaihtoehdoille, joita Suomi voisi tarjota. Suomi voisi rakentaa maineen ja järjestelmät luotettaville digitaalisille ratkaisuille.
Mitä digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa?
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa, että hallitsemme yhteiskuntaamme. Vaikka todennäköisyys sille, että Yhdysvallat tai jokin muu valtio käyttäisi riippuvuuttamme hyväkseen, on pieni, toteutuessaan tämän riskin seuraukset olisivat katastrofaalisia. Siksi sitä ei voi ohittaa. Yhteiskunnan kriittisten palveluiden osalta päätösvallan palveluiden saatavuudesta ja tietoon pääsystä pitää sijaita Suomessa. Muuten itsenäisyytemme on vajavaista, ellei jopa näennäistä.
Teema kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, kuka hallitsee digitaalista infrastruktuuriamme: algoritmit ja poliittinen vaikuttaminen , tekoälyn käyttö julkisissa palveluissa ja tekoälyn vaikutus arkeemme vuonna 2026 ovat saman kokonaisuuden osia. Lue lisää digitaalista itsenäisyyttä koskevista kirjoituksistani .
Kirjoitus perustuu aiempaan blogiin Viitteen sivuilla.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 25.2.2026 .
Eri versio julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 4.3.2026 .
Julkaistu Vantaan Sanomissa 6.4.2026 .
Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteesta löydät lisää tietoa aloitteen nettisivuilta . Voit myös allekirjoittaa sen kansalaisaloite.fi-palvelussa .
Muita kirjoituksia
-
Digitaalinen itsenäisyys: askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu jokaisessa hankintapäätöksessä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
-
Chat control: parlamentti toimi oikein
Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.
-
Vuosi 2026 on tekoälyn – yllättävä totuus
Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta ei ehkä siten kuin kuvittelet. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa – riskit
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.