Kasvava vastakkainasettelu repii Suomea — haasteet ratkeavat yhteistyöllä, ei toisiamme syyttelemällä. Kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi uuden vuoden puheessaan , olemme pieni kansakunta, jonka vahvuus on ollut vaikeuksien yhdessä kohtaaminen. Yhteisöllisyyden lisäksi kulttuuri, sivistys ja vapaus ovat aina olleet vahvuuksiamme. Ne ovat samalla se, joka tekee Suomesta Suomen, puolustamisen arvoisen.
Yhteisöllisyys, kulttuuri, sivystys ja vapaus tekevät Suomesta puolustamisen arvoisen.
Mitä uhkaa yhteisöämme?
Valitettavasti maatamme uhkaavat samaan aikaan kasvava vastakkainasettelu, heikko taloustilanne, hidas talouskasvu ja romahtava syntyvyys. Tämän lisäksi taloustilanteen korjaamisen nimissä on suomalainen kulttuuri, sivistys ja koulutus ajettu ahtaalle.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Maahanmuutolla voisimme paikata sekä taloutta että syntyvyyttä. Työn tuottavuudessa meillä olisi paljon parannettavaa. Vihreässä siirtymässä voimme ottaa kokoamme suuremman roolin kansainvälisillä markkinoilla. Ja huolehtimalla koulutuksesta ja sivistyksestä voimme varmistaa, että olemme jatkossakin maailman onnellisin kansa.
Kohtelemalla läheisiämme paremmin, vähennämme vastakkainasettelua.
Miten rakennamme parempaa yhdessä?
Monet näistä asioista lähtevät meistä jokaisesta. Siitä miten kohtelemme läheisiämme, miten puhumme toisistamme ja miten suhtaudumme toisiimme. Hieno esimerkki yhteentulemisesta oli Folkhälsanin Lucia-keräys joulun alla. Kun ihmiset ennätysmäärin näyttivät, että rasismi ei ole suomalaisuutta.
Yhteistyö ei muuten ole meille uusi asia. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi rakensi itsensä uudelleen noin 20 vuodessa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista — ilman luonnonvaroja, vain työn, koulutuksen ja keskinäisen luottamuksen varassa. Se ei tapahtunut vastakkainasettelulla. Sama logiikka pätee tänäänkin: haasteet ratkeavat yhteisillä ponnisteluilla, ei toisiamme syyttelemällä.
Uudelle vuodelle toivoisinkin jokaiselta yhtä asiaa. Olettakaamme toisistamme parasta. Jokaista meistä tarvitaan, emmekä saavuta mitään kieltäytymällä avusta.
Maahanmuutosta olen kirjoittanut laajan esseen: maahanmuuttokeskustelusta yleisesti , maahanmuuton määrästä , turvapaikanhakijoista sekä maahanmuuton neljästä sitkeimmästä myytistä . Lue lisää maahanmuuttoa käsittelevistä kirjoituksistani .
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 8.1.2025.
Muita kirjoituksia
-
Esseitä maahanmuutosta: turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakemiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. On tärkeää erottaa faktat myyteistä – hakijat eivät elä veronmaksajien rahoilla herroiksi.
-
Esseitä maahanmuutosta: turvapaikan saaneet
Turvapaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan tarkoin määritelty prosessi. Usein unohdetaan, keitä ihmiset ovat, jotka paikkaa hakevat.
-
Esseitä maahanmuutosta: opiskelemaan tulleet
Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleet tuovat osaavaa työvoimaa. Silti heidän työllistymisessään on suuria haasteita, joihin ei ole puututtu riittävästi.
-
Esseitä maahanmuutosta: työperäinen muutto
Työperäinen maahanmuutto auttaa ratkaisemaan Suomen työvoimapulaa. Tarvitaan kuitenkin paremmat edellytykset kotoutumiselle ja työllistymiselle.