Esseitä maahan­muutosta: maahan­muuton myytit

Tämä on kahdeksas osa sarjasta “Esseitä maahanmuutosta”. Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset maahanmuuttokeskustelusta , maahanmuuton määrästä , perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta , työperäisestä maahanmuutosta , opiskelemaan tulleista , turvapaikan saaneista ja turvapaikan hakijoista .

Maahanmuuttoon liittyvät yleisimmät myytit ovat osoitettavissa vääriksi faktoilla. Viime viikolla hallituspuolueen edustaja puhui televisiossa maahanmuutosta räikeän rasistisesti ja törkeästi. Hän myös esitti useita väitteitä maahanmuutosta, joista suurin osa on vähintäänkin kyseenalaisia ellei suorastaan valheellisia. Koska valheellinen tieto jää helposti ihmisten mieliin, on syytä kerrata miten asiat oikeasti ovat .

Työperäisesti Suomeen muuttaa 14 kertaa enemmän kuin turvapaikkoja myönnetään.

Myytti 1: Muuttavatko ihmiset Suomeen sosiaaliturvan perässä?

Ensimmäinen sitkeä myytti maahanmuutosta on, että ihmiset muuttaisivat Suomeen sosiaaliturvan perässä. Oikea vastaus on kuitenkin viime vuosien ukrainalaisia lukuunottamatta, että suurin osa muuttaa perheen tai työn perässä. Vuosittain turvapaikan saa vain murto-osa siitä määrästä, mitä tänne muuttaa töitä tekemään. Myös opiskelemaan muutetaan moninkertaisesti turvapaikan saaneihin verrattuna. Lisäksi suurin osa turvapaikan saaneistakin käy töissä.

On myös huomioitavaa, että perheperustaisesti maahan muuttavien perheillä, mikäli he eivät ole suomalaisia, pitää olla riittävästi tuloja, että perheen yhdistäminen sallitaan. Näitä rajoja nykyinen hallitus on myös nostanut tuntuvasti.

Ulkomaalaiset matalapalkka-aloilla työskentelevät joutuvat tekemään todella paljon töitä, että heidän tulonsa riittävät perheen yhdistämiseen.

Myytti 2: Tuleeko suurin osa muuttajista Afrikasta tai Lähi-Idästä?

Toinen sitkeästi elävä myytti on, että Suomeen muuttaisi erityisen paljon ihmisiä Afrikasta tai Lähi-Idästä. Tosiasiallisesti suurin osa Suomeen muuttavista tulee kuitenkin muualta Euroopasta tai Aasiasta. Esimerkiksi virolaiset ja venäläiset ovat suurimpia vähemmistöjä Suomessa.

Myytti 3: Ovatko maahanmuuttajat matalasti koulutettuja?

Kolmas sitkeä myytti on, että Suomeen muuttavat olisivat matalasti koulutettuja tai heidän osaamisensa olisi heikkoa. Kuitenkin Tilastokeskuksen viimeisin tilasto kertoo, että korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista on 44 prosenttia. Koko Suomen väestössä vastaava luku on 40 prosenttia. Ja suunta on alaspäin. Toki olisi parempi saada vieläkin koulutetumpaa väkeä Suomeen, mutta yhtä lailla meidän pitäisi saada koulutettua enemmän suomalaisia.

Maahanmuuttajien koulutusaste on korkeampi kuin suomalaisten.

Myytti 4: Tekevätkö maahanmuuttajat erityisen paljon rikoksia?

Neljäs ja ehkä kaikkein sitkein myytti on, että maahanmuuttajat tekisivät erityisen paljon rikoksia. Tilastokeskuksen rikostilastojen mukaan kaikista rikoksista epäillyistä ulkomaalaistaustaisia on 15 prosenttia, kun heidän osuutensa väestöstä on 11 prosenttia. Siinä on toki pieni yliedustus, mutta kyse on kuitenkin vasta epäillyistä, ei rikollisista. Mielenkiintoisempaa olisikin tarkastella mitkä muut tekijät ovat yliedustettuna samoissa tilastoissa. Esimerkiksi köyhyys ja syrjäytyminen voivat johtaa rikollisuuteen. Maassa, jossa pelkästään ulkomaalaiselta kuulostava nimi vaikeuttaa työnsaantia, ja illan ajankohtaisohjelmassa kuulee olevansa heikkolaatuinen, on ymmärrettävästi vaikeaa kokea kuuluvansa yhteiskuntaan.

Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on merkittävän paljon ihmisiä, joiden mielestä maahanmuuttoon liittyy vakavia ongelmia. Tähän vastauksena julkaistiin alkuvuodesta Jussi Pyykkösen ja Osmo Soininvaaran raportti “Maahanmuuton yhteiskuntasopimus”. Raportissa esitetään selkeää ja reilua mallia siitä, miten maahanmuutto voisi Suomessa toimia.

Koska maahanmuuttoa maailman nopeiten vanheneva maa tarvitsee.

Lue lisää maahanmuutosta: maahanmuuttokeskustelusta yleisesti , yhdessä olemme vahvempia sekä jokaisella on oikeus olla ylpeä olemassaolostaan . Lue lisää maahanmuuttoa käsittelevistä kirjoituksistani .

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 3.9.2025.