Yksi askel eteen, kaksi taakse – koulutus

Hallituksen toisen asteen koulutuksen uudistukset ovat tarpeellisia — mutta samanaikaiset noin 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen käytännössä kumoavat ne.

Mitä uudistuksia toisen asteen koulutukseen on suunniteltu?

Eduskunnalla on käsittelyssään kaksi lakiesitystä, joiden tarkoitus toteutuessaan on uudistaa toisen asteen opintoja. Yhtäältä tarkoitus on uudistaa ammatillista koulutusta niin, että se vastaisi entistä enemmän jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen tarpeeseen. Toisaalta ammatillista koulutusta tulee muuttamaan myös oppimisen tuen uudistus, jonka myötä tuen painopistettä on tarkoitus siirtää ennaltaehkäisevään ryhmäkohtaiseen tukeen yksilölle tarjotun tuen sijasta.

Kirkkonummen Sanomissa ( 23.10.2024 ) haastateltiin meneillään olevista uudistuksista opetusministeri Anders Adlercreutzia, joka iloitsi siitä miten toisen asteen opetus voi uudistusten jälkeen vastata paremmin nykyisiin työelämän tarpeisiin ja tukea oppilaiden valmistumista. Olemme samaa mieltä siitä, että lakiuudistukset ovat hyviä ja tarpeellisia. Huolta kuitenkin herättävät ammatillisen koulutuksen rahoituksen samanaikaiset leikkaukset. Koulutukseen on suunniteltu noin 120 miljoonan leikkauksia. Kymmenen miljoonan euron lisärahoitus edellä mainittujen lakiesitysten toteutukseen ei paikkaa näitä leikkauksia, vaan jo aiemmin alirahoitettu ammatillinen koulutus jää tämän hallituksen jäljiltä entistä heikompaan asemaan.

Säästöt vaikuttavat siis auttamatta myös oppivelvollisiin.

Miksi leikkaukset kumoavat uudistukset?

Hallitus on puolustellut ammatilliseen koulutukseen kohdistamiaan leikkauksiaan sillä, että ne eivät kohdistuisi oppivelvollisten nuorten koulutukseen. Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan järjestä opetusta erikseen oppivelvollisille ja esimerkiksi alaa vaihtaville aikuisille, vaan opetus tapahtuu samoissa ryhmissä, samoissa tiloissa ja samoilla välineillä sekä perustutkinto-opiskelijoille että aikuisopiskelijoille. Säästöt vaikuttavat siis auttamatta myös oppivelvollisiin.

Erityisesti ammatillinen koulutuksessa on yhä vaikeammassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Merkittävä osa erityisen ja vaativan tuen koulutuksesta toteutetaan ammattioppilaitoksissa ja tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä kasvaa koko ajan. Leikkaukset vaarantavat mahdollisuudet pitää kaikki nuoret mukana koulutuspolulla. Lisäksi on erittäin lyhytnäköistä vaikeuttaa alan vaihtamista tai tarvittavan lisäpätevyyden hankkimista ammatillisten opintojen kautta tilanteessa, jossa monilla aloilla kärsitään osaavan työvoiman puutteesta.

On siis selvää, että jos mitään helppoja säästökohteita on edes ollut, ne säästöt on jo tehty ennen tulevia uusia leikkauksia.

Miten leikkaukset vaikuttavat Omniaan?

Kirkkonummella, Espoossa ja Kauniaisissa toimivassa ammatillista koulutusta tarjoavassa koulutuskuntayhtymä Omniassa tulevaisuutta suunnitellaan hyvin haastavista taloudellisista lähtökohdista. Varsinaisten leikkausten lisäksi on päättymässä määräaikaisia lisärahoituksia esimerkiksi lähihoitajien koulutukseen ja oppisopimuskoulutuksiin. Lisäksi Omnian valtionosuusrahoitus vuodelle 2024 oli ennakoimattomasti lähes kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin toteutuneet opiskelijavuodet ja alueen koulutustarve antoivat odottaa. Tämä rahoituksen vähennys johti Omniassa rankkaan talouden ja toiminnan sopeuttamiseen, jossa ei vältytty myöskään irtisanomisilta. On siis selvää, että jos mitään helppoja säästökohteita on edes ollut, ne säästöt on jo tehty ennen tulevia uusia leikkauksia.

Kokonaisuutena siis nämä askeleet eteenpäin eivät paikkaa hallituksen samaan aikaan taaksepäin ottamia askelia. Ammatillinen koulutus tarvitsee ja ansaitsee leikkauksien sijaan taloudellista vakautta ja riittäviä lisäresursseja tärkeän ja yhä haastavamman tehtävänsä hoitamiseen.

Opetusministeri vastasi kirjoitukseemme — ja vastasimme takaisin: Koulutusko erityissuojelussa? Laajemman kuvan siitä, miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen, löydät kirjoituksesta Koulutus on kunnan tärkein tehtävä . Kaikki koulutuskirjoitukseni ovat opetus-kategoriassa .

Kirjoittajat: Johanna Fleming, Lauri Lavanti ja Paula Oittinen.

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 27.11.2024.