Tämä kirjoitus on vastine opetusministeri Anders Adlercreutzin vastineeseen aiempaan kirjoitukseemme .
Ovatko hallituksen arvovalinnat kunnossa?
Kiitos opetusministerille laajasta vastauksesta kirjoitukseemme. Olemme yhtä mieltä opetusministerin kanssa siitä, että julkista taloutta tulee vahvistaa ja taloutta tasapainottaa. Se, että tämä on perusteena tehtäessä leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta, on monellakin tapaa käsittämätön ja myös ristiriidassa hallituksen asettamien tavoitteiden kanssa. 11 000 oppilaan vähennys ja erityisesti uudelleen kouluttautujiin kohdistuvat koulutusleikkaukset yhdistettynä jo aikaisemmin toteutettuun aikuisopintotuen lakkauttamiseen ovat ristiriidassa markkinoiden ammatillisen työvoimatarpeen kanssa. Leikkausen ajankohta herättää myös ihmettelyä. Miksi leikataan ennen uudistuksia, joiden kustannusvaikutukset eivät ole vielä realisoituneet?
Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.
Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, kun päätetään mihin investoidaan ja mistä leikataan. Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa, hallituksella kyllä riittää rahaa muualle. Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.
Riittävätkö indeksikorotukset paikkaamaan leikkaukset?
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia perusteltiin myös sillä, että indeksikorotukset ovat nostaneet ammatillisen koulutuksen absoluuttista rahoitusta. Sekin on totta, mutta jokaiselle, joka on käynyt ruokaostoksilla lähivuosina, lienee selvää, että myös kulut ovat nousseet ennätysmäisesti. Indeksikorotukset, nimensä mukaisesti, ovat vain keino huolehtia rahoituksen tason säilymisestä kulujen noustessa. Niitä ei voi väittää panostuksiksi koulutukseen.
Koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Hallitus lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa - toisin kävi. Ylipäänsä opetusministeri tuntuu unohtaneen, että koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Laajemman kuvan siitä, miksi koulutus on kunnan ydintehtävä, tarjoaa kirjoitukseni Koulutus on kunnan tärkein tehtävä . Lue lisää koulutuskirjoituksistani opetus-kategoriasta .
Kirjoittajat: Johanna Fleming, Lauri Lavanti ja Paula Oittinen.
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 11.12.2024.
Muita kirjoituksia
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
-
Yksi askel eteen, kaksi taakse – koulutus
Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.
-
Kylmä riihi Kirkkonummelle – budjetti pettää
Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.
-
Ehdoton ei toisen asteen lukukausimaksuille
Hallitus haluaa asettaa toisen asteen opiskelijat eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden perusteella. Lukukausimaksuille on sanottava ehdoton ei.