Kylmä riihi Kirkko­nummelle – budjetti pettää

Hallituksen puoliväliriihi toi Kirkkonummelle lähes 800 000 euron vuosittaiset menetykset — ja kaventaa uuden valtuuston liikkumatilaa merkittävästi jo ennen aloittamista.

Mitä puoliväliriihi tarkoittaa Kirkkonummen taloudelle?

Hallituksen puoliväliriihi ei lupaa hyvää Kirkkonummelle. Suorimmin päätöksistä kunnan talouteen vaikuttaa hallituksen suora leikkaus valtionosuuksiin. Vaikka leikkaus ei olekaan suuri, tarkoittaa se Kirkkonummen tapauksessa melkein 800 000 euron menetyksiä vuositasolla. Sen verran maksaa vuodessa esimerkiksi varhaiskasvatus 69 lapselle, perusopetus 66 oppilaalle tai lukio 89 opiskelijalle. Sen lisäksi, että hallitus leikkaa suoraan kunnilta, se myös laskee yhteisöveroa, joka osaltaan vähentää kunnan käytettävissä olevia varoja.

Mitkä investointitarpeet odottavat?

Vaikka edelliset valtuustot ovat saaneetkin kunnan talouden hyvään tilaan, erityisesti hyvinvointikeskuksen myynnin ansiosta, on paljon lisäkuluja tiedossa. Gesterbyn koulukeskuksen, lukiokampuksen ja Nissnikun koulun kulut ovat vasta tulossa. Kantvikin koulu odottaa aloittamistaan ja Masalan päiväkodit ovat remontin tarpeessa. Samalla erityisesti varhaiskasvatuksessa on pulaa työntekijöistä, kun joudumme kilpailemaan lähiseudun kaupunkien kanssa samoista osaajista.

Valitettavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että uusi valtuusto pääsee aloittamaan erittäin epäsuotuisassa tilanteessa. Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan miten hallituspuolueiden edustajat paikallistasolla toimivat. Eli pidetäänkö hallituksen säästötoimista kiinni, vai siirretäänkö kustannukset valtion budjetista kuntien budjettiin ja verotus ansiotuloverosta kunta- tai kiinteistöveroon.

Koulutus on pitkän aikavälin menestystekijä

Toivon erityisesti, että Kirkkonummella on viisautta katsoa pidemmälle horisonttiin. Suomi on noussut nykyiseen asemaansa yhdellä maailman parhaista peruskouluista sekä korkealla koulutusasteelle. Nyt niihin kaikkiin kuitenkin kohdistuu leikkauksia, samalla kun nuorten koulutusaste on laskenut alle 40 prosenttiin, tarkemmin sanoen 39% (vertailun vuoksi vastaava luku Norjassa on 57%, Ruotsissa 54%, Tanskassa 49% ja OECD-maiden keskiarvokin on 47%). Se kaikki lähtee siitä miten kunnissa, Kirkkonummellakin, huolehditaan peruskoulusta ja toisesta asteesta. Se on se, mihin valtaosa kunnan rahoista menee.

Huolehtikaamme siis tulevaisuudestamme, jo tänään.

Olen kirjoittanut lisää koulutuksesta: siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä , hallituksen koulutusleikkauksista sekä siitä onko koulutus erityissuojelussa . Lue lisää opetusta käsittelevistä kirjoituksistani .

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 30.4.2025.